A breakfast table for souls

Enkä koskaan uskonut, en uskonut            että osaisin tanssia kuunliljoilla täysikuun repiessä ihoni yltä oikean hahmoni       yltä ahnaan ja nälkäisen pedon                                    toisinaan jopa uskoin, että pedon askel olisi raskaampi               mutta kun nyt saalistan sydän pamppailen                                          olen hiljaisempi kuin koskaan aikaisemmin  hiivin valosäteiden välistä ja piiritän sinua                                           eikä sinulla ole hajuakaan, että aion painaa sinut maahan                     ...

Muutaman tuhatta kukkaa             ja minä kovin likainen ja väritön,                                         keskellä kasvavaa elämää ja värejä      Onko minusta muuhun kuin mullaksi? Miksi et voisi olla täällä?                      Voitaisiin valvoa yhdessä kolme päivää putkeen            ilman sitä vitamiinimehua..

Vastaisitko, jos kysyisin                         juuri ennen aurinnousua               pimeässä  iho ihoasi vasten              luuletko, että uskaltaisit rakastua minuun?                                Vastaisitko, jos soittaisin elämästä humaltuneena                                                        laitakaupungin yöstä,                       kyyneleistä turvonneet silmät ummessa                                                 valmiina rukoukseen...

         Vapaana hengittämään, vapaana valossa                                  päässä kuva aamupalapöydästä                        sielu hymyilee ja Olavi Uusivirta laulaa kuinka helppoa on olla onnellinen     Kirkkaan keltaiset keittiönkaapit                                         kuinka ne minulle huusikaan                                ja tänään kun kävelin ohi                                                         se tuntui aivan kodilta             ...

                                                Vasta kun metrot sukeltavat meriin                            vasta sitten minä lupaan luovuttaa                                       vasta silloin minä lopetan hengittämästä                                                                         ja rakastamasta jokaista vastaantulevaa             ja vasta, kun minut hirtetään tekopyhyydestä                               ...

Pajupilliä soittava kettu         ja minä aurinkoon jumittunut varpu,                                               ei saatana, onko tämä edes totta     vai kuulenko minä harhoja, kun läheisellä pellolla tanssivat hiiret sekä fasaanit                                      ehkä joku vielä minullekin pukee päälle kultaisen mekon ja hunnun                   ennen kuin tarttuu kädestäni                           ja vie viimeiseen tanssiin, soittaen minua kauniimmin kuin kukaan                                          tanssiin, jota en hal...

                          Ja kun taivas putoaa                                         haluan joutua susien hyökkäyksen kohteeksi                   haluan sinut                                 vaikka en tiedäkkään mikä tämä tunne on                                                         kun eilen vielä olin tuo                                                                  tänään olenkin hän ...

Oli pimeys, oli aamuaurinko olohuoneen lattialla, kanelia ja kurkumaa             onni asui sydämessä, nauru raikui helpommin kuin koskaan        ja ehkä luin runojani ääneen niin,                                            että meinasin tukehtua omaan menneisyyteeni                          strobovalojen välkkyessä tunsin eläväni                                     kertooko se jotain minusta, jos itken ilman kyyneliä    ja minä olin sokea perhonen                      kalteva pinta               auringon laskiessa vaaran päällä minä toivoin putoavani alas läpi maan ...