69.Voimaton mitään kertomaan

Toissa päivänä todistin sanani todeksi
               miten voisin kertoa maailman täydellisyydestä, sen kultaisista reunoista ja onnellisista hymyistä
       ellen tiedä vaadittavia sanoja, en ymmärrä, en muista
  tahtoisin ladata ajatukseni bitteinä koneelle, ääninä, valoina ja varjoina
                                 mutta voisiko sitä siltikään kukaan ymmärtää, toisille pimeys on vain mustuutta 
          valo hehkulampun tuotosta tai auringon säteitä. 
 voisiko kukaan ymmärtää, kuinka tietty äänensävy on minulle pelkoa ja kuinka toinen saa minut pakahtumaan onnesta
            varsinkin juuri se hengästynyt, väsynyt kuiskaus korvanjuuressa juuri ennen kuin nukahdan
                             se kuiskaus, jonka viimeksi kuulin monta kuukautta sitten
                                          kuiskaus, jota kaipaan enemmän kuin mitään muuta tällä hetkellä. 
      Ei kukaan sitä voi ymmärtää, kukaan muu ei ole sitä kuullut
                                       mutta silti haluaisin jokaisen tietävän sen tunteen.
Haluaisin osata kertoa sokeille yltäkylläisistä väreistä
                             mykille yhden lauseen värähdyttävästä kauneudesta
           mutta miten minä siihen kykenisin,
                        olen vain hento koruton heinä myrskyn silmässä
                                         hiljainen tarkkailija, joka tietää enemmän kuin monikaan
  kuka aaveeseen, varjoon voisi rakastua. 

Kommentit

  1. Anonyymi6. huhtikuuta 2014 klo 12.48

    minä pidän aaveista ja viihdyn varjossa paremmin kuin valossa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elina7. huhtikuuta 2014 klo 8.37

      ja minä hymyilen, kai. en tiedä miksi tätä kutsutaan. mutta sinä sait minut tuntemaan itseni tärkeältä. pala pelin palalta.

      Poista
  2. Anonyymi7. huhtikuuta 2014 klo 9.44

    hymyiletkö lisää jos sanon että olet kuule tyttö hassun söpsö :3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elina8. huhtikuuta 2014 klo 7.03

      punastun. pahasti. hui kauheeta. mistä sinä tulet? toiselta planeetalta? Voisin kumartaa sinua

      Poista
  3. Anonyymi8. huhtikuuta 2014 klo 7.13

    usko tai älä niin luullakseni ihan samalta planeetalta kuin sinä :O kummarrukset huis

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elina8. huhtikuuta 2014 klo 7.19

      Apua. sit kyllä oot joko atlantiksesta tai jostain muusta jumalallisesta paikasta. hyvä, kumarrukset ei onnistuisikaan tällä hetkellä kipeän selän takia. x(

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

79. Sumukoneen vieressä, näkymättömissä

Huuhdon kurkusta alas pimeyttä                       hukutan itseni unohdukseen ja strobovalojen välkkyessä hymyilen salaa          toivon yön jatkuvan ikuisuuden                                 toivon ikuisuuden jatkuvan aina                        ja toivon, että joku katoaisi minun kanssa savuun    epätoivoista hymyä, sormet syvällä kurkussa                                         miksi pimeys ei voi palata takaisin ylös                               mitä tein taas väärin                               ...
Lue lisää

14. Terve moraali ei ole vaivan takana

Omistan tämän postauksen tänä iltana ihmiselle, joka varasti suoraan blogistani ilmoittamatta ollenkaan kyseisten kuvieni olevan minun blogistani. Olisin juuri ja juuri hyväksynyt tapahtuneen, jos henkilö olisi blogissaan ilmoittanut kuvien oikeudet kuuluvan minulle. Tosin jotta en olisi ollenkaan asiasta kihahtanut, olisin odottanut kunnollista luvankysymistä käyttää minun kuviani omassa blogissani. Tätä tulen ihmetelleeksi usein, nettihän on täynnä kaikkien kuvia. Weloveit, instagram ja facebook pursuavat toisten ihmisten kuvia, mutta missä kulkee raja toisten kuvien varastamisessa? Itse ainakin koen, että kuvien varastaminen henkilökohtaisista paikoista, kuten blogit tai facebook on hieman asiatonta, sopimatonta ja moraalitonta. Jokaisen kuvat ovat kuitenkin jokaisen omia ja tällä tavalla myös henkilökohtaisia. Se, että minä laitan kuvia tänne blogiini ei tarkoita sitä, että ne olisi jokaisen käytettävissä vapaasti ja siellä missä tahtoo, niin kuin itse tahtoo. Tämä siis olkoon, i...
Lue lisää

17. Välillä on vain hyvä tarkistaa, onko tämä kaikki totta

Kuva
Kiedot raajasi ympärilleni kuin muraatti   tiukasti, pitkin lämmennyttä ihoani joka hohkaa kilpaa            sinun silmiesi kanssa tässä pimeydessä Kuulen huokauksesi, sen           tyytyväisen ja pitkän ja tiedän,                                  että olen kesyttänyt pedon sisälläsi.  Liikennevalo näyttää vihreää ja joka ikinen pisara tuulilasissa näyttää myös vihreää sinä hymyilet vieressäni ja kun pysähdymme, saan vain nuolaista huuliani koska se koira ja nainen tuoksusi paidassani, se minkä tunnistan jo kun astut sisään ovesta Se, mikä saa minut huokaisemaan tyytyväisenä ja haluamaan lisää sinua,  ihoasi, huuliasi                               En tiedä mitä sanoisin, enkä tiedä mitä ajattelisin. Haluan vain maata pime...
Lue lisää