25. Forget your balls and grow a pair of tits

Naiset, me luomakunnan rinnakkaan ja muodokkaat ilmiöt. Suutumme vähästä, itkemme, kun ei ole syytä ja meitä on harvinaisen vaikea miellyttää. Jos pystyt nostamaan kätesi ylös yhdessäkin kohdassa voit olla todistetusti nainen, ilman, että vilkaiset rintakehääsi tai korkokenkävalikoimaasi. Jos et kuitenkaan vielä saanut kättäsi ylös, voit lukea seuraavan listan ja yhtyä yhteen tai useampaan kohtaan.
- Joskus vain haluat napata suklaalevyn ja kadota maailmalta.
- Haluat yrittää edes toisinaan näyttää mahdollisimman seksikkäältä tai viettelevältä.
- Mökötät, jos et saa mitä tahdot. (Pätee myös lapsiin)
- "Ei mitään" tarkoittaa "kaikki on vialla"
- "Ei mulla ole mikään" tarkoittaa "nyt ois paras tietää mikä minulla on"
- Jos joku kysyy mikä hätänä kun itket, itket entistä kovempaa.
- "En tarvitse mitään lahjaksi" tarkoittaa "Olisi kiva, että yllättäisit minut"
- Suuttumiseen ei tarvitse syytä ja jos siihen on syy, pitäisi jokaisen tietää se ilman, että aiheen selostaa perinpohjin.
- Toivot, että joku tajuaisi, että tahdot hellyyttä silloinkin kun et ole vittuuntunut tai muuten vain sinulla ei ole huono olo.
- Rakastat kaikenlaisia härpäkkeitä, niin sisustuksessa kuin myös vaatteissa ja asusteissa.

Kuitenkaan yksikään meidän ympärillä asuva ei osaa reagoida meidän tapaan toimia, tuntea taikka reagoida asioihin. Yleensä miehet odottavat meiltä täydellisyyttä, täydellistä kroppaa ja täydellistä nöyrää persoonaa, mutta nykyisessä maailmassa jopa naiset ovat alkaneet nostaa vaatimuksia toisilleen, kun yhteiskunta ahistelee jokaista nuorta identiteettikriisin partaalla olevaa naista tuputtamalla mainokset täyteen "täydellisiä naisia".
Naisen ulkonäköpaineita ahdistellaan enemmän kuin koskaan muulloin, normaalit vartalot eivät enää riitä vaan näkyviä luita arvostetaan entistä enemmän vaikka aikoja sitten liian laihoja naisia kartettiin, terveet ja hiukan ylipainoiset naiset kertoivat vauraudesta. Nykypäivän yltäkylläisessä maailmassa arvot ovat muuttuneet, naiset ovat nostaneet arvokkaimmaksi asiaksi pidättäytymisen ruuasta sekä tiukan ja sekopäisen treenaamisen sekä kalorien vahtaamisen. En voi sanoa, etteikö tämä olisi koskaan vaikuttanut minuun, mutta mitä enemmän sitä miettii, sen hullumalta se tuntuu. Minkä takia meidän jokaisen pitäisi mahtua samaan muottiin? Miksi normaalipainoiset ja normalit naiset eivät ole enää arvossaan vaan ihanteena on mediaseksikkäät mallit.

En usko, etteikö olisi yhtään naista joka ei olisi joskus päivitellyt löllöjä käsiään taikka liian paksuja reisiään. Se kait meille kaikille naisille myös on yhteistä, mikään ei koskaan ole hyvin. Jossakin on aina jotain parannuksen varaa, pahimpia taidamme siis olla itse itsellemme nostaessa rimaa koko ajan ylemmäs kun saavutamme edes jonkin asian, johon olemme tyytyväisiä kehossamme. Minäkin voisin luetella listan ruumiinosistani, mitkä eivät minua miellytä sekä vielä kaksinkertaistaa inhon niitä kohtia kohtaan, mutta onneksi tyttöystäväni ansiosta olen oppinut vähitellen arvostamaan itseäni, peilistä vilkaistessa en takerru huonoihin puoliin vaan näen ne, mitä Kulta minussa rakastaa eniten.
  Ehkä jokainen meistä tarvitsisi jonkun, joka sanoisi jotain kaunista, jotain johon voisi takertua paremmin kuin niihin huonoihin kohtiin niin, että unohtaisi kokonaan huonot puolensa ja alkaisi korostamaan parhaimpia puoliaan kropasta, koska jokainen meistä on kaunis omalla tavallaan, eikä sitä kukaan voi kiistää eikä muuttaa meissä. Kenenkään ei tarvitse mahtua samaan piparkakkumuottiin, me emme ole koneita emmekä kenenkään ohjailtavissa, me olemme naisia ja me itkemme kun meitä itkettää ja mökötämme, kun siltä tuntuu, vaikka ei olisikaan yhtäkään hyvää syytä.

Tavotteita toki saa olla, ja niin olen myös minäkin läntännyt mieleeni kuvan unelmakropasta sekä tavoitteesta johon joskus pääsen, mutta se kuva ei ole revitty mainoksista taikka muotilehdistä eikä yhdestäkään somesta. Se kuva on rakentunut minun päähäni realistisena, noudattaen yhtä ainoaa sääntöä: Haluan olla sellainen, että peiliin katsoessa voin rehellisesti sanoa rakastavani kroppaani ja tiedän, että tämä sääntö täyttyy, kun bodaan sen verran kroppaa, että saan heitettyä tyttöystäväni mattoon, kun seuraavan kerran painitaan. (Edelleen katkerana viime kertaisesta painimatsista.)
Tähän loppuun vielä aiheeseen kuuluvaa musiikkia! (Josta koko postauksen idea lähti liikkeelle)