A breakfast table for souls

Olenko unohtanut Olen löytänyt  äärirajani                           kadonnut hiljaisuuden jokiin. Usvaisiin Meriin, joista veneilijät kertovat taruja.       sulkenut   Aktivoinut näköhermoni, kuuloaistini ulkomaailmalta.                                      Olenko unohtanut   löytänyt  maailman                   sen kahinan, kun tuuli kulkee ohitse puiden ja vie mukanaan    tuon viimeisenkin henkäyksen       ihmetyksen vanhoja kulttuureja ja rakennuksia kohtaan. Syvemmällä kuin Mariaanien hauta, olen itsessäni                                      ja  putoan     löydän  sekunti sekunnilta alemmas, syvemmäs ...

Jotenkin tuntuu lohdulliselta                Olet siinä                        vaikka mitä tapahtuisi       Nuolet kaulaani kuin vasta teroitettu terä                   imet voimani kuin alipaine   Olet ainoa todellisuuteni Olet ainoa pimeyteni                       ja siinä pysyn                               siihen hukun

Sulje silmäsi ja kuvittele hetki                                        hetki, jolloin tunsit sen ensimmäistä kertaa                                                  kuvittele se minuutti, kun sisimmässäsi ei ollut muuta kuin rauhaa                                                                                     kun tunsit enemmän kuin koskaan                                                            ...

Öisin asunnossani lisäkseni tusina muita                               päivisin kaipaan aivoihini itseni lisäksi sinua                                             sinua, joka saa minut hymyilemään                                                                                itkemään onnesta                                                                                rakastamaan itseäni     ...

Koske hitaasti niin, että syvinkin hermoni tuntee sähkön sormenpäistäsi            Koske tiukasti niin, että kerta toisensa jälkeen huokaukseni syvenee Paina minut alas rintakehästäni ja pure kalpea ihoni kirjavaksi           Silitä hiuksiani lempeästi ja naurahda niskaani                                     Ole minulle hetki joku                                                          ole minulle hetki menneisyys                                                                                 ...

Hitaasti valutan aivoistani kirjaimia, sanoja, lauseita Joissakin enemmän sisältöä kuin toisissa, mutta kaikki silti yhtä olevia Haluan olla cool                     mystinen                     hauska                     omaperäinen                     outo Loppujen lopuksi päädyn aina vain olemaan kaiku toisten sanoista                                                                         äänekäs epävarmuus ja tökkivät äänteet                                                   ...

Hiljaisuus, erilainen kuin aiemmin Lempeä, valkoinen, lämmin                                  Turvaverkosta irrottua ei voi kuin upota pimeyteen                                  Kaiken ympäröivään tyhjyyteen                                               uusi haaste                                                       Kuitenkin tiedän                                                                   ...