16. Usko, toivo, rakkaus

Jo kolmatta kertaa mietin mitä pakkaan mukaan, mitä tarvitsen pitkälle bussimatkalle sekä kuinka selviän hengissä yhden vaivaisen viikonlopun turussa, Euroopan suurimmassa kristillisten järjestämässä tapahtumassa. Kolmatta kertaa olen yhtä innoissani vähintäänkin, sillä saan viikonlopun täyteen hyvää musiikkia, parempaakin parempaa seuraa (mru hyppää myös mukaan) sekä uusia maisemia tähän tylsään pimeään syksyyn.
Hetkinen? Kristillisten tapahtuma? Joku jeesustelu festari? En nyt niinkään sanoisi, pohjana tietenkin on kristillisyys ja yhteenkuuluvuus, mutta jokainen festareille menijä löytää sieltä niin paljon uskonnollisuutta kuin itse haluaa sitä saada. Sitä ei tyrkytetä siellä kellekään eikä ketään pakoteta jäädä kuuntelemaan messua. Festareilla on paljon muutakin kuin puheenpitäjiä ja ennen kaikkea siellä on paljon hyvää gospel-musiikkia, mikä sekään ei rajoitu vain yhteen musiikkityyliin. (Festareilla on soittanut myös tunnettuja artisteja sekä maailmanlaajuisesti tunnettuja bändejä, esim. Skillet, Juha Tapio. Bändejä tulee siis myös ihan ulkomailta asti. Skilletin keikka Maata näkyvissä -festareilla taisi olla ensimmäinen suomessa ja voin sanoa, että oli melkoisen ihanaa kuunneltavaa livenä.)

Hetkinen? Minä? Uskovainenko? En. Voin rehellisesti sanoa, ettei minulta löydy paljoakaan uskoa mihinkään yliluonnolliseen, tietenkin pidän raamatun teksteistä ja siitä kuinka niihin on saatu liitettyä opetuksia aivan kuin lastensaduissa. Tämä on minun mielipiteeni asiasta, mutta kunnioitan silti jokaisen omaa näkemystä elämän ihmeistä sekä Jumalasta. Olen kuitenkin avoin kaikelle, mitä näillä festareilla saan eteeni ja tykkään kuunnella myös saarnoja sekä puheita aiheesta. Kuitenkin olen kriittinen, kuten meidän nuorisotyöohjaajamme on meille aina muistuttanut lähtiessämme festareille.
Mihinkö sitten uskon, jos en usko jumalaan? Uskon kuitenkin johonkin yliluonnolliseen vaikka en juuri tähän mainittuun Jumalaan. Varsinkin huonoina aikoinani, jolloin istuin pimeydessä kallion reunalla, enkä tiennyt olisiko minulla voimia nousta vai pitäisikö sittenkin vain luovuttaa ja antaa tuulen viedä mukanaan reunan ylitse loputtomaan pimeyteen. Uskon siis johonkin, uskon ihmisiin sekä itseeni. Siihen, että jaksan itse ja että muut auttavat minua kun minulla on huono olo. Saappaan koulutus jaksossa, (Jos et tiedä saappaasta, vilkaise tänne.) eräs meille koulutuksen yhtä osaa pitänyt poliisi sanoi minusta viisaasti uskomisesta johonkin. En muista sitä kokonaan, enkä täydellisesti, mutta jotenkin sen koko periaate liittyi siihen millä tavalla jumala syntyy meidän ajatuksissamme. Ja se oli jotain siihen malliin, että kun uskomme johonkin mihin joku uskoo, että me uskomme, niin uskomme siihen mihin joku uskoo. <- Älkää ottako tuosta selvää.... Yritin selittää.. miten kävi. Ei vahvinta alaani todellakaan.
Miksi sitten lähden kristilliseen tapahtumaan? No, kuten sanoin, olen avoin kaikelle ja kaikille. Rakastan festareilla soitettua musiikkia sekä sitä kaikkea tunnelmaa mikä syntyy jo 11tuntisen bussimatkan aikana Turkuun. Enkä voi vastustaa festarikojuja ja mahdollisuutta käydä hiukan myös Turun keskustassa pyörimässä. (näin maalaisena se on melkoinen ihme)
Jos yhtään kiinnostuit tästä festarista, vilkaiseppa Maata näkyvissä -festareiden www-sivuja.
Jos tästä aiheesta tuli mieleen yhtäkään kysymystä niin vastailen mieluusti kaikkeen tälläiseen.
Ps. Usko ♥ Toivo

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

118. Herää jo, minä heräsin jo tähän tunteeseen

7. Koskaan, ei koskaan ole liian vanha

129. 17.5.2015 Yltäkylläisyyssyyllisyys