100. Kolme toivomusta

Sokeana valosta, turvassa pimeyden kohdussa.
                                mietin kumpaa rakastan enemmän
taannoin kirjoitin, että on aivan sama hukkuuko terävään valoon vai pimeyteen, kumpikin kadottaa
            Mutta en halua hämärääkään, en halua haaleaa. Tahdon sysimustaa ja vitivalkeaa
                                    ja ehkä juuri sen takia sieluani leikataan kahtia lihaveitsin


Sataman toivomustonkat, kolme toivomusta ihmisille, jotka uskaltavat toivoa
                          sillä on myös heitä, jotka naurahtavat pilkaten moiselle tyhmyydelle
    minä olen jo menettänyt kaiken toivon pimeydelle, joten miksipä ei?
                                                      Nyt vain odotetaan asioiden tapahtuvan, nyt on sinun vuorosi nousta lavalle ja lausua vuorosanasi Aika.


Ja merimies kivellä käski minua hymyilemään,
                     ja minä suljin silmäni ja tottelin, olin tyhmä. Putosin omien silmäluomieni takana olevaan tyhjyyteen vaikka toisella puolella loisti sydäntä lämmittävä syvä valo.
                                               Valo, jota sivelen haavoihini salvana.
                                                             Valo, jota tihkuu hänen äänestä puhelimen läpi.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

It's so fluffy, I'm gonna dieee!

5. Odotus palkitaan

16. Usko, toivo, rakkaus