101. Mitä haluan olla tänään

Mitä olin eilen
                   mitä voisin olla tänään
           pianon koskettimet laulavat elämää
                                                                  ja minä olen paju
         minä soin huulillasi
                             minä hengitän sinua
                         mitä haluan olla tänään
                                                              kun kaikki on mennyt
  kun ensimmäisenä herään pakkaseen
                                                     ja tapettuihin toivoihin
                                                              voi, kun voisin lausua jotain ranskaksi
                  ja olla pelkäämättä ihmisiä
                                    mitä minä edes silloin olisin 
                                                        pajupilli tuulessa
                         veden väreilyä aalloilla
                                                                                  kaukana rannasta

Tänään olin toisessa maailmassa
                   ja mietin kuinka valio voi omia onnen tavaramerkikseen lastenpuurolle
         joudunko ostamaan onnea
                             vai voinko varkain kehittää sitä jossain piilossa tuomitsevilta kurttukasvoisilta katseilta
Tänään en kyllä jaksaisi vaikka kuinka koittaisin, 
                           tai ehkä sitten yöllä, kun puhelin alkaa taas soimaan ja voin lukea hänelle runojani 
                   hiukan hengästyneellä äänellä ehkä.

Rakas Aika, voisitko pysähtyä viikonloppuna, haluaisin nauttia mökkielämästä silmät kiinni hiukan humaltuneena ja tuntea kuinka kaikki pimeys valuu keskelle sisintäni, tyhjentää kuoren. Haluan maata ja kuunnella kuinka sisälläni soi ja anna minulle aikaa kirjoittaa muutama kaunis lause aamuyöllä, kun usva nousee metsään piilottaakseen metsän taiat minulta. 

Kommentit

  1. Anonyymi23. kesäkuuta 2014 klo 12.42

    Jos käyt Habon kaltaisessa SnowHotellissa ja esiinnyt siellä samalla nimellä kun aikoinaan Habossa (Honeymelon) ole hyvä ja lopeta, sentään tuo toisena ihmisenä oleminen ja ole oma itsesi, koska minä sinut kyllä paljastan:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elina26. kesäkuuta 2014 klo 7.12

      Kuka lie oletkaan ja kuka ikinä myös tuo, joka käyttää vanhaa nickiäni, jossain uudellaisessa varhaisnuorten chatissa, josta en ole koskaan kuullutkaan.
      Kiitos neuvosta, olen toki oma itseni ja minussa ei ole mitään paljastamista. En harrasta enää kyseenlaisia asioita, joten olet varmasti törmännyt johonkuhun toiseen elävään olentoon, joka omistaa samanlaisen nickin.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

118. Herää jo, minä heräsin jo tähän tunteeseen

Oletko koskaan yöllä herännyt unesta hymyillen?                Minä heräsin, ja et arvaa kenestä näin unta, sinusta.       meistä maailman huipulla laulamassa,                                               tanssimassa tähtitaivaan alla hiukset sekaisin, housujen lahkeet kurassa                   silmät loistaen kertomassa toisillemme tulevaisuudesta      tulevaisuudesta, johon ei aio suostua kulkemaan ilman sinua                                                     tulevaisuuteen, jonne haluan aurinkoa ja oransseja ja punaisia lehtiä                             ja ainiin                                        tietenkin sinun huulesi                   pimeydessä vasten minua samalla, kun repeät nauramaan                                                          samalla hetkellä kun elämä virtaa kovempaa suoniimme    ja unohdamme yhdessä, miksi edes koskaan epäilimme,                                  sillä hei,                                            ainut mitä voisi tapaht
Lue lisää

7. Koskaan, ei koskaan ole liian vanha

Kuva
Koskaan ei voi olla liian vanha pelaamaan vanhoja pelejä lapsuudesta taikka katsomaan piirettyjä päivän ajan, kun vettä sataa tai muuten vain ei jaksa kohottaa yhtäkään raajaansa ylös. Tänään löysin itseni yllättävästä tekemisestä. En ole pitkään aikaan koittanut piirtää mitään ja useimmiten piirtämiseni loppuu tuskalliseen savatteluun ettei mikään onnistu tai että en osaa edes piirtää. Tällä kertaa kävi hiukan toisin. Olen jo pitkään haaveillut tatuoinnista, jopa kahdesta hihatatuoinnista. Tatuoinnin aihekin on ollut aika hyvin selvillä ja tiedän mitä ainakin toiseen käteen haluan. Sen pohjalta rupesinkin tänään piirtämään ja sain lopputuloksesta niin hyvän, että voin olla jopa ylpeä itsestäni. .. Siis hetkinen.. Kuvassa on Miyazakin piirrettyjen anime-elokuvien olioita. Eikö ne oo tehty lapsille? Ja paskat sanon minä, Miyazakin elokuvista, sekä sarjakuvista löytää paljon syvällistä pohdittavaa myös vähän vanhemmat katsojat. Olen tutustunut näihin olioihin jo pienestä pitäen j
Lue lisää

129. 17.5.2015 Yltäkylläisyyssyyllisyys

Olenko unohtanut Olen löytänyt  äärirajani                           kadonnut hiljaisuuden jokiin. Usvaisiin Meriin, joista veneilijät kertovat taruja.       sulkenut   Aktivoinut näköhermoni, kuuloaistini ulkomaailmalta.                                      Olenko unohtanut   löytänyt  maailman                   sen kahinan, kun tuuli kulkee ohitse puiden ja vie mukanaan    tuon viimeisenkin henkäyksen       ihmetyksen vanhoja kulttuureja ja rakennuksia kohtaan. Syvemmällä kuin Mariaanien hauta, olen itsessäni                                      ja  putoan     löydän  sekunti sekunnilta alemmas, syvemmäs   enemmän, paremmin              enkä enää osaa hengitä kuin ennen,                       silloin kun maistan ilmassa auringon ja elämän. Nyt pimeydessä   valossa  rintaani painaa vain   sivelee  näkymätön käsi ja happi on inhottava pakko   elämä.                                     Kuinka riisun yltäni turhamaisuuden ihon,                   revin  esille taas sen veren
Lue lisää