5. Odotus palkitaan
Pyörittelen puhelinta toivottomana kädessä ja odotan viestiä murultani, jota en ole päässyt koko syyslomaan näkemään. Puhelin pilpattaa ja sydän tekstin perässä saa minut hymyilemään ja jaksamaan vielä nämä pari päivää ennen kuin taas näemme toisemme. Odotus palkitaan, loppujen lopuksi pääsen kuitenkin käpertymään kultani viereen ja leikkimään hänen hiuksillaan hiljalleen samalla kun supitan hiljaa ikävästä mitä olen koko syysloman jaksanut kestää.
Matka tähän pisteeseen asti meidän suhteessa on ollut hyvinkin kuoppainen ja täynnä sekä vastoinkäymisiä että myötämäkeä. En halua selittää meidän menneisyyttä täysin, sillä tiedän että kaikki eivät voisi tajuta minun valintoja taikka sitten eivät voisi ymmärtää sitä mitä kaikkea olen joutunut tekemään. Mutta sen voin sanoa jokaiselle joka tämän postauksen lukee, jos todella rakastat jotakuta, älä luovuta ennen kuin tämä kyseinen henkilö vaihtaa puhelinnumeronsa, muuttaa ulkomaille ja vaihtaa peitenimen ettet voisi vainota häntä enää. ..Noin liioitellusti se menee noin. Asian ytimenä kuitenkin pidän sitä, ettei koskaan pidä luovuttaa, sitä minä en tehnyt ja nyt saan nauttia siitä, että tulevaisuutemme näyttää kirkkaalta ja saa minut hymyilemään joka kerta kun edes ajattelen sitä.
Rakastan kultaani enemmän kuin ketään muuta tässä maailmassa, enkä voisi koskaan kuvitellekkaan eläväni ilman häntä. Sillä hän tekee jokaisesta päivästä elämisen arvoisen, jopa kirjaimellisesti. Hänen takiaan nousin ylös kevään ja kesän kestäneestä pienestä pimeydestäni, jonne olin pudonnut aivan liian syvälle. Hänen ansiosta seison nyt kahdella jalalla tukevasti pystyssä ja vedän hänet puoleeni antaakseni hänelle pitkän suudelman samalla kun silitän hänen lantiotaan rauhassa.
Tiedän, että luet tämän Hunajapallo. Kirjotin tämän koska lupasin ja vain, että saisin sinut paremmalle tuulelle♥
Matka tähän pisteeseen asti meidän suhteessa on ollut hyvinkin kuoppainen ja täynnä sekä vastoinkäymisiä että myötämäkeä. En halua selittää meidän menneisyyttä täysin, sillä tiedän että kaikki eivät voisi tajuta minun valintoja taikka sitten eivät voisi ymmärtää sitä mitä kaikkea olen joutunut tekemään. Mutta sen voin sanoa jokaiselle joka tämän postauksen lukee, jos todella rakastat jotakuta, älä luovuta ennen kuin tämä kyseinen henkilö vaihtaa puhelinnumeronsa, muuttaa ulkomaille ja vaihtaa peitenimen ettet voisi vainota häntä enää. ..Noin liioitellusti se menee noin. Asian ytimenä kuitenkin pidän sitä, ettei koskaan pidä luovuttaa, sitä minä en tehnyt ja nyt saan nauttia siitä, että tulevaisuutemme näyttää kirkkaalta ja saa minut hymyilemään joka kerta kun edes ajattelen sitä.
Rakastan kultaani enemmän kuin ketään muuta tässä maailmassa, enkä voisi koskaan kuvitellekkaan eläväni ilman häntä. Sillä hän tekee jokaisesta päivästä elämisen arvoisen, jopa kirjaimellisesti. Hänen takiaan nousin ylös kevään ja kesän kestäneestä pienestä pimeydestäni, jonne olin pudonnut aivan liian syvälle. Hänen ansiosta seison nyt kahdella jalalla tukevasti pystyssä ja vedän hänet puoleeni antaakseni hänelle pitkän suudelman samalla kun silitän hänen lantiotaan rauhassa.
Tiedän, että luet tämän Hunajapallo. Kirjotin tämän koska lupasin ja vain, että saisin sinut paremmalle tuulelle♥
" Olet aurinkoni, olet kuuni, olet tähdet, jotka minua johtaa pimeässä.
Olet maankamara jalkojeni alla ja olet tuuli hiuksissani
Olet sydämen sykettä, huokailuja ja kuiskauksia.
Olet hymyä, naurua, tiukkoja halauksia ja valoa
Olet täydellinen ja korvaamaton, ikuinen ja ajaton.
Olet ikävää, onnea, itkua ja tulevaisuus.
Olet minun elämäni rakkaus, jota en aijo enää koskaan päästää otteestani."
Olet ikävää, onnea, itkua ja tulevaisuus.
Olet minun elämäni rakkaus, jota en aijo enää koskaan päästää otteestani."
arvostelua: Kivan erilainen ulkoasu! Kirjotat hirmu kivasti :).
VastaaPoistahttp://lifeinmyeyes--hilkku.blogspot.fi/
Tästä olen aika samaa mieltä. Paitsi, että oon ihan onnellinen että pari vainoajaani luovuttivat ennen kuin jouduin vaihtamaan nimeni, puhelinnumeroni ja muuttamaan maasta. :D
VastaaPoistaNo joskus kyllä se sairaanloinen vainoominen saattaa tosiaan mennä ylitse! mutta tässä minun tapauksessa voidaan kuitenkin ottaa huomioon se, että minulla ja kullallani oli selvästikin vielä tallella kaikki ne tunteet mitkä olivat olleet alusta asti pelissä ja ongelmana oli vain se, ettei mru uskaltanut rakastaa eikä oikein tiennyt miten pitäisi tehdä. En osaa selittää tätä hänen puolestaan, mutta asian pointti on se, että jos pieni toivonkipinä on nähtävissä niin ei kannata luovuttaa.
Poista(Sen sairaanloisen vainoamisen voi kyllä jättää sikseen jos ei kuulu vastakaikua millään tavalla.)