15. Rakastan sinua

Ja pimeys tuli varkain.
   hiljaa ja hitaasti, syöden allensa kaiken, minutkin
mutta pimeydessä olit sinä,
       ja sinä olet valoa


















olet kuin maalaus, paikoillasi, kaunis
       silmissäsi auringonlaskun kultaiset kehät
ja kädessäsi
   tulevaisuutemme
                Ja pelkään hengittäää
kätesi, lämpösi, elämäsi, saat minut naurahtamaan
tämä on totta
ja minä rakastan sinua

yhdessä, me sytytämme valoja tähän pimeyteen, ja yhdessä
me nauramme tähdille
jotka tuikkivat telttamme kankaassa
ja yhdessä, me nukahdamme
ja kun herään, 
    tiedän
että olet edelleen siinä

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

118. Herää jo, minä heräsin jo tähän tunteeseen

7. Koskaan, ei koskaan ole liian vanha

129. 17.5.2015 Yltäkylläisyyssyyllisyys