Keinun väärinpäin, hiukset vesiputous, suortuvat tuulessa päähän koskee, väärin päin kaikki kuitenkin näyttää olevan oikein päin minä en halua olla normaali, minä olen käpy, minä olen kala joka lentää olen raivokas saalistaja, sylissäni hellä rakkauteni hymyni vääntyy ylösalaisin, mutta ehkä uskallan taas sanoa yrittäväni olevani onnellinen onnellinen - kuinka tärkeä, suuri sana siitä on minulle tullutkaan onko se oikeasti se minkä takia tässä elän, se mitä kohti pyrin niin, että iltaisin lysähdän voimattomana ja aikaansaamattomana sänkyyn odottama...
Kommentit
Lähetä kommentti