54. Itseäänkin voi rakastaa

Internetin ihmeellisistä syövereistä päähäni on iskostunut yksi lause
                 jotta voisit rakastaa jotakuta toista, on sinun ensin rakastettava itseesi.
Itseäni? Miten ja miksi? Millä ajalla ja varsinkin miten tällä kropalla?
                                    Tällä persoonalla ja niillä liiallisilla kyyneleillä jotka kostuttavat paidan kauluksen.
      Ja huomaan tietäväni vastauksen.
                 ei rakastamisen kuulu olla helppoa,
                                    ei sen pidä olla hymyä aina peiliin katsoessa
         eikä itsensä kehuskelua suuressa joukossa
                                                         itsensä rakastaminen on sitä
                että aamuisin nousee ylös ja peiliin katsoessa voi hymyillä edes hiukan kun sääret näyttävät oikeastaan aika hyville ja vatsakin on hiukan litistynyt.
 Rakastaminen, niin itsensä kuin toisenkin vaatii työtä, ja sen työn minkä se vaatii, se pitää tehdä.
                     Ehkä minäkin vielä rakastan itseäni
                              ennemmän kuin tänä aamuna, koska minusta olisi oikein mukava vielä jonakin päivänä rakastaa jotakuta toista.

Kommentit

  1. Itsensä rakastaminen on itsensä hyväksymistä, kukaan ei ole täydellinen, mutta kaikissa on jotain hyvää. Ei kannata suhtautua itseensä liian kriittisesti, sillä yleensä itse arvostelee itseään kaikista eniten - ja ihan turhaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huomattu on, että omat "virheensä" nähdään satakertaa suurempina mitä muut ne näkevät, josko huomaa ollenkaan. Ja minusta on hiukan tyhmää, kun ihmisiä ei opeteta rakastamaan hyviä puoliaan vaan näkemään vaan ne huonot puolet itsestään - Tosin tämäkin on varmaan kulttuuri ja kasvatussidonnaista.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

118. Herää jo, minä heräsin jo tähän tunteeseen

7. Koskaan, ei koskaan ole liian vanha

94. Älä joudu armas aika